tiistai 23. lokakuuta 2012

Tukka läksi!

Kaikki ystäväpiirissäni sanovat yleensä aina minut nähdessään ensimmäiseksi jotain positiivista hiuksistani. Niitä on kehuttu ihanan pitkiksi,paksuiksi ja hyväkuntoisiksi. Eilen kuitenkin töissä innostuin pyytämään työkaveriani napsasemaan latvoista vähäsen huonoja pois, ja oho.. Nää hiukset onkin nyt pituusluokaltaan olkapäille saakka. 

Hetkellisen järkytyksen jälkeen olen tuumannut, että hiukset on tietysti kuitenkin uusiutuvaa luonnonvaraa ja minulla hiukset kasvaa hurjaa vauhtia. 

Palataanpa hiukan taaksepäin hiushistoriassani...

Kuvia löytyy vuodelta 2007 lähtien.. 


Elli-Naturelli 07-vuonna Lohtajalla
Yllä oleva kuva on huono hius-tarkoitukseen, mutta hiustenväri ja pituus pilkahtaa kuitenkin jotenkin kutenkin. Silloin Lookkina oli aikalailla punertava lämminsävyinen perusruskea.

Sitten tuli tummanruskea vaaleilla raidoilla -08
Tästä lookista tykkään vielä näin jälkikäteenkin, tosin värin pito sellaisenaan oli kaikin puolin aika työläs.

Myöskin vuodelta -08
Tämän hiustyylin haluaisin mikä päivä tahansa takaisin! Uskon ettei mun hiukset ole koskaan tätä paremman näköiset olleet. Näihin aikoihin en luottanut partureihin ollenkaan, vaan leikkailin itse joka toinen päivä rakkailla fiskarsseillani niin etutukkaa kuin latvojakin. Ja värinä toimi perus musta Swartzkopfin Live Color XXL. 

09 fiskarsseista tuli yhä enempi kaveria..
Sitten tein virheen.. aloitin vaalennuksen .. -09
Hopeashampoo ja hampputukka
Sitten tuli mukava ruskean ja hopean sekoitus.

Nyt jälkeenpäin tätä tehdessä, ei ihmetytä yhtään miksi tukka meni niin huonoon kuntoon vuonna 2009, kun löytyy jos jonkinlaista.. 

Sit 2010 oli paluu tuttuun ja turvalliseen mustaan
Mutta koska tukka oli niin hampussa kunnossa, päätin räväyttää ja leikkauttaa Rihanna-tyylisen polkan.. Niin no, tuloshan ei ollut haluttu millään tavalla, mutta kyllä tähän kynittyynkin versioon 'tottui' jotenkin..

Olo oli enempi kuin orpo ja tuntui että suihkussa käydessä on mies, lyhyet hiukset ei siis olleet ihan mun juttu..

Vuodessa sain tukan kasvamaan tämän verran .. siispä -11
Välivaiheet hiusten kasvattamisessa on tuskallisimpia, eikö totta?

Sitten töistä tämän vuoden tukkaa (kuva about kk vanha) ..
Sitten kuului töissä ollessa nips naps ja lopputulos oli tämä..

Sniif..
Ja lopputulosta en paljastakkaan vielä, koska en ole oppinut laittamaan tätä toistaiseksi vielä mitenkään kovin kivasti :) 

Tää trio on useimmiten menossa mukana, sen suuremmin en hiuksista huolehdi :)

Kaapo-reppana

Ihan pikaista päivitystä Kaapon järkyttävästä kunnosta. Sattuu ihan jo silmiin kun sitä reppanaa tarkkailee sivuista, ja tuntuu että on ihan kädetön. Ihan näin alkuun jo, kuvamateriaalia, jotta ymmärrätte mistä puhutaan...

11.09 otettu kuva
Ylläolevassa kuvassa poika on hyvän näköinen ja mallinen vielä, mutta odottakaas seuraavaa kuvaa..

05.10 räpsästy kuva
Ihan yhtäkkiä silmien edessä Kaapo on luihistunut ja muuttunut kapisen näköiseksi. Myös luonne ei ole tällä hetkellä yhtään oma entisensä ja se saa minut surun partaalle. 

Ruokinnasta sen verran, olen vaihtanut ruoat pääosin kokonaan jo muutama viikko takaperin ja nyt odottelen innolla että ne alkaisivat hitaasti edes tuottamaan jonkin sortin tulosta. Matoja epäilin itse enimmäkseen, mutta madotettiin Kaapo 18.10 ja mitään epätavallista ulosteessa ym. ei ole näkynyt. 

Hieroja katsoi Kaapon läpi lähinnä jo meidän kaatumisen takia, ja mistään ei löytynyt mitään erikoista tai ilmiselvää kipupistettä. Oikea puoli oli vaan 'pintajumissa' mikä ihan normaalia tuommoisen kaatumisen jäljiltä. 

Nyt otetaan sitten loppuviikosta verikokeet ainakin, ja katsotaan selviääkö niistä mitään erikoista. Myös ihana Mari- toisen hepan omistaja tallilta lupasi kysäistä ell:ltä mielipiteitä asiaan, kun liikkuu hänen matkassaan. 

Jos siis jollakin jotakin fiksua kommenttia, ehdotusta, neuvoa jeesiä löytyy, niin tänne päin kiitos! Hyppään vaikka kuurakettiin, kunhan saan Kaapon taas takaisin entiselleen.

Tällä hetkellä Kaapo syö siis heinän lisäksi 

Aamulla:

0,5l kauraa
0,5l Racing Builder mix 

Illalla:

0,5l kauraa
0,5l Racing Builder mix
1 dl pellavaa 
1 dl progut
monivitamiiniliuos seosta, missä kaikki oleelliset vitamiinit
joint care sekä
valkosipulikuuri

Ja toivon kovasti, että palaute mitä tänne tulee, pysyy asialinjaisena, koska tähän tämänhetkiseen olotilaan sitä en ole itse halunnut saattaa. :)



torstai 18. lokakuuta 2012

Uusi Elämä

Kirjoituksen otsikko kuulostaa aika kornilta. Semmoiselta, minkä voi lukea joka toinen päivä jonkun ystävättären seinältä esimerkiksi kaikkien käyttämästä facebookista. 

Eilen tämän kyseisen tilapäivityksen pääsi lukemaan jokainen mun seinältä. Ja tässä sitä nyt ollaan, mukana jossain ihan uudessa ja ihmeellisessä maailmassa. Kyseinen uusi elämä- meinaa mun kohdallani siis ruokaremonttia ja saliohjelmaa. Pääpainon halusin treenin suhteen rintaan ja takapuoleen. Yllätys yllätys. 

Ohjelman mulle kirjoitti ja koutsaa Riina- maailman ihanin ihminen, joka on siis työkaverini. Saliohjelman aloitan ens viikolla, mikä käytännössä tarkoittaa kolmea salipäivää viikossa, milloin yksi treeni on Rinta-Ojentaja, toinen Peppu-Reisi ja kolmas Selkä-Hauis. Nyt kuitenkin viikonloppu aikaa keskittyä vain syömiseen!

Tässä osviittaa 'ruokintaohjeestani' :) 

Aamulla Ruisleipää tai puuroa 

2-3h jälkeen Rahkaa, banskua tms

2-3h jlk Eka lämmin ruoka, vihanneksi vähäsen, kanaa/paahtopaistia, ruisleipä

2-3h jlk Rahka tai puolikas raejuustopurkki ja ananasta/banaania

2-3h jlk Lihaa, leipä tai vihanneksia

2-3h jlk Rahkaa mehukeitolla (mun lemppari <3 )

Siinä nyt ympäripyöreesti ruokia, mitä tulee vedettyä tästä eteenpäin nassua kohti! Ensimmäinen päivä takana, kaiken saanut alas, nälkä ei ole päässyt yllättämään ja ruoka ollut maittavaa! Ei muuta kun isolla tsempillä eteenpäin jotta ei tuu lipsahduksia! 

Kaksi täyspitkää työpäivää peräkanaa takana, ja huomenna vielä aamuvuoro. Huh huh, kun väsyttää.. Siispä kömmin tästä peiton alle ja toivon todella että herään herätyskellon soidessa! 

Kauniita Unia :)

maanantai 15. lokakuuta 2012

Sipuli

Rakas rusinantteni Sipuli alias Simba on myös mukana veneessä, sitä ei ikävä kyllä voi olla unohtamatta! Niin ihanan äänekäs ja seurallinen kolli se on :) Kiehnää jaloissa, kurnuttaa ympärillä ja noh, saa myös sekopäisiä kohtauksia, ja juoksee kämppää ympäri.

Mutta on ovella vastassa aivan kuin koira kotiin tullessa, istuu Missyn kanssa vierekkäin kun saavat herkkupaloja ja nukkuu leveämmin kuin Putte (Missy).. Kissanelämä tuntuisi olevan aika letkeää etten sanoisi :)


Pussit on parhaita..



Julialla ja Simballa oli herkkä hetkä menossa..

Ihanaa, pääsi taas hirttään itsensä muovipussiin..

Nyt kun olin saikulla tippumisen takia, oli muutama päivä pakko juoda kaikki juomat pilleillä. Simbahan innostu pilleistä ihan totaalisesti, ja kävi vähän väliä kaatamassa juomiani pöydillä, ja 'tappamassa' pillit sen jälkeen. Huoh :) 

Missy my lady

Missy on ollut nyt viime aikoina jälleen kerran tapansa mukaan erittäin kuvauksellisena, joten tässä vähän otoksia viime viikoilta!










Missy sai kans mahtavan hienon syksytakin Hööksistä, siitä lisää huomenna! Loppuun video mikäli blogger ei taas jumita.. :)


Talli

Piilossa viidakon
Meidän pikkuinen talli on pitänyt esitellä täällä jo pariinkin otteeseen, joten nyt vihdoin tuumasta toimeen. 'Koivukujan talli' joka tuli vedettyä hatusta facebook-yhteisönimeksi näin alkuun.. 









Tallipupu Oona

Pupun lisäksi tallilla asustelee jo täällä aiemmin esiintyneet lampaat/pässit, kolme kissaa ja koirat Rommi ja Patu, jotka myös välillä pomppivat pihassa.


Guess who's back?



Tittidii. Nyt minä sen tein, otin itseni pois arkusta ja nousin ylös, kävelin koneelle ja avasin bloggerin. Ette voi uskoa, kuinka suuri tiiliskivi mun harteilta juuri tippui pois. 

Jotta kirjoituksista ei tulisi maratooneja, niin kerron jälleen kerran tiivistetysti viime aikojen kuulumiset, jotta saan aikaa kiinni.

Harjoiteltiin jokunen viikko sitten puomien ylitystä..
Syksyn takia hepat ovat joutuneet olemaan inhottavan paljon sisällä, koska pesuista huolimatta, tarhat ovat kamalassa kunnossa, ja niin on hevosten jalatkin. Ystävämme Santtu vaihtoi omistajansa kotitallille, ja näin ollen tallia 'pyörittää' enään minä ja Marit. Tallikaverina toimii siis enään Reiska.

Ratsastuksessa olemme edistyneet mukavasti, niin taivutuksissa kuin ravissakin, laukkoja ollaan saatu nostettua jo kentällä, mutta neljää askelta enempään ei tunnu olevan mahdollisuutta vielä, kun liike on niin suuri ja 'aidat kaatuu päälle'.

Käytiin kentällä viimeksi viime sunnuntaina, jolloin Jusukin pääsi pitkästä aikaa mukaan katsomaan, kuinka kehitystä oli tullut. Koska pojat ovat joutuneet olemaan normaalia enempi sisällä, riitti virtaakin mukavasti. Ratsastuksen välissä nousin selästä pois ja irtojuoksutin Kaapoa, jotta saatiin laukkaakin harjoiteltua hiukan. Sitten kun ylimääräiset pöllöenergiat oli saatu pois, kipusin selkään takaisin. 

Oltiin menemässä loppuraveja, kunnes yhtäkkiä ympyrällä kaapu kompastui etusillaan ja minä lensin selästä maahan oikean 'olan yli' maahan pää edellä, ja Kaapo kaatui kyljelleen viereen. 

Mulla meni ilmat pihalle, Jusu otti Kaapon ja rauhoitteli tätä, kun minä kiljuin, kirosin ja paruin maassa valittaen kipuja. Ei, minulla ei ollut kypärää päässä. Kyllä, minulla on jatkossa kypärä päässä. Naamani tuli ruhjeille, ja koko oikeaa puolta sekä pääkoppaa särki niin paljon, että tuntui jääneensä jyrän alle. Vietiin Kaapo talliin takaisin, varusteet pois ja lähdettiin heti Terveyskeskukseen, josta sain erittäin epäammattimaiselta lääkäriltä lähetteen Tayssiin. 

Ensiavussa minut otettiin välittömästi lepäämään, otettiin verikokeita, röntgen, ultraääni ja kaikki mahdolliset muutkin toimipiteet. Jouduin jäämään yöksi sairaalaan ja ainoat paikat, mihin jotain tuli, oli oikea kylki, rintalihas ja pää sekä naama. Paha aivotärähdys siitä tuli ja edelleenkin saikutellaan sen puolesta. 
Terkut Tayssista 7.10
Seuraavien päivien hemaisevia turvotuksia..
Ihan kuin olis poskessa akne..

Tässä ollaankin jo aikalailla normaalina parin päivän takaa :)

Naama on alkanut jo aika tosi hyvin parantumaan ja huomenna olisi tarkoitus mennä selkään ekan kerran accidentin jälkeen. Ei jännitä, luotan tuohon palleroon kuitenkin niin kovasti <3


Tänään kävin shoppailemassa Hööksistä jotain pientä kivaa, niistä juttua vaikka huomenissa! 


lauantai 15. syyskuuta 2012

Poljentaa & Santtu


Tänään mulla katkesi työvuoro klo 10.30 ja 17 väliseksi ajaksi, joten lähdettiin Julia-murun kanssa tallille nyt kun sekin on viettämässä vkla mun luona.

Tallilla napattiin Kaapo sisälle kuralillusta ja sisällä olikin jo Annika Santtua laittamassa kuntoon ratsastusta varten. Päätettiin yhdessä lähteä kaikki kentälle, jotta Santtukin pääsis turvallisesti kaverin kanssa tutustumaan paikkaan. Julia tuli kävellen perässä kameran kanssa ja niin lähdettiin kohti kenttää. Kentälle on noin kilometrin matka ja osa matkasta mennään asfalttiautotietä pitkin. 

Päästiin hengissä kentälle, vaikkakin tuulimyllyt matkalla yritti kovasti meitä syödä! 

Ravailtiin ja tehtiin ympyröitä Kaapon kanssa. Sekä hiottiin oikeaa kierrosta sekä kevyttä ravia. Ja voi että, Kaapo polkee koko aika hienommin takapuolen alle. Mahtava tunne selästä käsinkin! Jeee! Pienet sille! Ainut että etuset menevät kuin mammutilla, ja monista kuvista huomaa, että se astuu niillä erittäin pahan näköisesti alas. Aloin miettimään, että voisikohan johtua vasikanpolvista, jotka Kaapo omaa molemmissa etusissa? Ainakaan se ei ole niitä yhtään arkonut, eikä kerännyt nestettä tms.










Komea Kaapo <3
Piiitkää ravia..





<3
TÄSSÄ kiinnittäkää huomiota etuseen, miten jalka taittuu :/
Me mentiin niiiin hienosti!
Tässä vaiheessa voi olla jo vähän kenossa..


Sitten meni Julia ratsastamaan loppukäynnit itseksiin kenttää ympäri ekaa kertaa ja Annika sai mut yllytettyä pikkuponin eli Santun selkään! Hihi.. Kyllä oli huvittavaa! Tuntui että koko heppa tai siis poni oli kuin pieni rytyssä oleva haitari, joka otti ainakin viisi askelta samassa ajassa kuin Kaapo yhden. 

Nauroin kippurassa.. 
Kavereille piti vähän huudella!
Pikkuponiini Santtu

Chandels
Ja sitten pistettiin myös Annika käymään Kaapon selässä, ja fiilikset taisi olla yhtä huvittuneet, kuin minulla Santun selässä.. On ne vaan aika erilaisia kaikin puolin!


Niinkuin kuvasta näkyy, Kaapo on alkanut hakemaan jo alas, vaikkakin vielä hyvin hyvin pitkänä, mutta alku se on tämäkin! :)

Sitten loppuun vielä (toivottavasti ette ole jo ihan väsähtäneitä.. ) parit kuvat.. 

I just love u.


Kiitokset Julia-murulle ihanista kuvista, sekä Jupen lisäksi Annikalle hauskasta päivästä ja pahoittelut rakkaat lukijani, mutta kuvia oli erittäin vaikea karsia pois, kerrankin! :)