Hööksin paketti & Tykinkuula

Torstaina saapui vihdoista viimein Hööksin paketti postiin. Kävin hakemassa sen Suskun kanssa, mutta jouduin odottamaan perjantaihin (eiliseen), että pääsisin testailemaan loimia Kaapolle. Nyt tässä alkuun heti paketin sisältö kuvineen: 

Thermomasterin talviloimi + kaulakappale

Showmasterin talliloimi ja uusi heijastinriimu syksyä varten

Showmasterin tarjous-talliloimi

Thermomasterin sadeloimi

Kaikki loimet oli kokoa 155 ja pelästyin etenkin toppaloimen kohdalla sen suurta kokoa. Mutta, on mulla näköjään suuri Kaapokin. Kuvissa ei ole sitten yhdessäkään jalkaremmejä laitettuna kiinni, joten kamalan tyköistuvilta eivät näytä takaa. Meillä kun oli aika mukavan helteinen päivä eilen, ja loimet oli tasan näiden kuvien oton ajan päällä ja sitten pois. :)

Sitten päästiin eilen pellolle työskentelemään Kaapon kanssa pienen tauon ja minun kipeänä olon jälkeen. Tunsin jo varusteita laittaessa, että herralle on kertynyt oikein kunnon äijäenergiat päälle ja että meno olisi varmasti hurjaa.. 

Tarkoituksena oli saada Kaapo toimimaan ravissa ympyrällä molempiin suuntiin näpsäkästi ja samalla harjoittelin itse ulkokäden tuntuman pitämistä, ja vielä tarkemmin otettuna, sisäkäden irtipitoa. Tulee niin usein ratsastettua sisältä liian tiukalla ohjasotteella, ettei muista keskittyä ollenkaan istuntaan ja muihin tärkeisiin asioihin. Niinpä nyt mentiin ilman sisäohjan tukea ja pelkällä istunnalla, ulko-ohjalla ja pohkeella. Ja hienosti meni. 

Oikein yllätyin kuinka vastaanottavaisella päällä Kaapo oli. Sitten olikin vuorossa menoa ja melskettä... kirjaimellisesti... 

Tässä nyt näkyy hiukan sitä, miten tykinsuusta tää herra oikeasti lähtee. Edelliskerroilla, vaikka meno onkin ollut hurjaa, ollaan aina yhteistuumin saatu vauhti nätisti pois. Mutta nyt olikin toinen ääni kellossa. Vauhti oli niin järkyttävä, että mentiin pellon toiseen päähän (pelkäsin jo, että törmätään autoon, joka oli pellon laidalla) ja että en saisi herraa pysähtymään tarpeeksi ajoissa. No, me sitten tyylikkäästi lähdimme sekavassa mielentilassa kohti tallia, niin että Kaapo steppasi ja näki pieniä paholaisia ympäri ämpäri. 

Annoin pitkää ohjaa, rauhoittelin ja sanoin ettei hätää, se meni hyvin. Yritin kääntää Kaapon takaisin samaiselle pellolle, mutta K oli niin sekaisin, että yritti pakittaa ojaan, eikä suostunut menemään millään eteenpäin. Pieni ärähdys selästä käsin, sen jälkeen pitkät löysät ohjat, jalat pois jalustimelta ja jolkottelemaan pitkät pitkät loppukäynnit pellolle. Huh, hengissä selvittiin molemmat. Loppuun vielä ravipätkiä suoralla ja sitten tallille pesulle.

Hiukan näyttää Kn turpaosio isolle, kun niskasta riimu niin kireällä :D

Sitten oli vuorossa tosiaan pesu ja venytykset laitumella..

Venyttelyjen jälkeen Kaapo meni piehtaroimaan ja nappasi parit spurtit kavereiden kanssa..

Kunnes iski väsy :) ..

Pitäis olla ainakin aika kuvarikas kirjoitus tällä kertaa :) toivottavasti ei tullut liian pitkä!