Rodeo

Sunnuntaina oli erittäin ihana kesäinen päivä ja päätin lähteä moikkaamaan miss sunshinea tallille. Paikan päällä odotti este. Melkein mahdoton sellainen. Koko tarhan edusta oli pohkeisiin asti lillinkiä ja kuivaa kohtaa ei näkynyt missään edustalla. Hetken aikaa tasapainottelin yliliukkaan mudan päällä, kunnes löysin pienen pienen kaposen kohdan langan vierustalla, josta pääsi tarhan perälle missä Louna möllötti Julli-kaverin kanssa. Tallin omistajan tamma Melli tuli iloisesti kuraa loiskuttaen mun tykö, mutta yritin epätoivoisena hätistellä sitä kauemmas, etten sais mutakylpyä. Hah. 


Pistelin Lounaa sitten kaikessa rauhassa kuntoon. Harjattavaa oli taas aikas lailla ja jalat oli ylläri ylläri mutaset, niin kuin varmaan kaikilla muillakin hevosilla tähän vuodenaikaan. Sitten itseltä vähäsen hurjasta vaatekerrastosta päälisimpiä paitoja poies ja kentälle. Louna sai pitää vielä toistaiseksi vain riimun päässä. 


Edelliseltä ratsastajalta oli jäänyt kentälle muutama este pystyyn, joten päätin irtojuoksuttaa 'hullut pienet vihreät miehet' ensiksi pois Lounan kimpusta. No huh huh. Neiti lähti juoksemaan ilman pienintäkään elettä kuin hullu ympäri kenttää paiskoen jalkoja ylös ja puolelta toiselle. Kieltämättä esitys muistutti aika lailla spirit-villiä ja vapaata! (videopätkä tulossa tekstin perään ehkä myöhemmin). Sitten kun neiti oli riehunut noin 10 min ympäri ämpäri ja saanut mukavan lämmön päälle, päätittiin kokeilla paria ristikkoa. Tähän asti Louna on mennyt vain suorilla olevia esteitä, jolloin päästään tukemaan toista sivua hyvin liinalla, mutta nyt kokeiltiin päädyssä olevaa estettä. Jusu oli toisessa reunassa liinan kanssa ja minä huidoin neitiin liikettä ja yritin estellä sisäpuolelle tuloa riimunnaru kädessäni. 


Muutama mojova ja tyylikäs kieltäytyminen nähtiin( johtuen liinan huonosta hahmotuskyvystä) , mutta myös hienot ja suht koht suorat esteelle tulot sekä puhtaat hypytkin nähtiin! Tähän asti ei olla hetkeen jouduttu face to face- tilanteeseen Lounan kanssa, mutta nyt se ennen viimeistä hyppyä päätti, että tää riitti ja alkoi haastamaan minua. 


Käytin keskellä kenttää olevaa estettä hiukan hyväkseni, ja kierrettiin sen ympärillä, välillä Louna uhkuen ja välillä minä takaisin antaen. Lopulta tilanne raukesi minun voitokseni ja se oli sillä selvä. 


Sitten mentiin tallin kautta, laitoin varusteet päälle ja nousin kentällä selkään. Virtaa riitti edelleen ja tuntui että se ei ihan niin helpolla olisi loppumassakaan. Nappailtiin ravipätkiä ja kiukuteltiin vähän väliä. Sain neidin kuitenkin lopulta ihan suht koht rauhalliseksi ja sitten tallin omistaja kyseli kentän laidalta, jospa hänkin voisi käydä selässä kokeilemassa. Sehän onnistui. 


Maija (nimi muutettu) meni selkään ja naureskeli hiukan hevosen vinoutta. Vaihdettiin siinä muutamat kommentit Lounasta ja sen tyylistä olla ja mennä. Tähän asti uskon, että Maija on pitänyt silmin nähden neitiä helpompana tapauksena,kuin mitä todellisuudessa on. Katselin kentän keskeltä kun pari nosti raveja ja onnistui niissä ihan mukavasti. Sitten Maija kysäisi, osaako Louna laukkapohkeita, ja sanoin että eipä se kai osaa.. kokeile! Ja parin pyrähdyksen (ravinjajonkunhevosillekuulumattomanaskellajinsekoituksen) jälkeen, M naurahti selästä mulle, että joo taidetaan passata tältä kertaa. Sain myös yhden hyvän uuden niksin siihen, miten Lounaa voisi lähteä selästä suoristelemaan kentän aitoja hyväksi käyttäen. Ei siis turha reissu :)


Sitten päästettiin louna loppukäyntien jälkeen takaisin lillutarhaan ja se jäikin sinne ihan hyvillä mielin paistattelemaan aurinkoon! Mukava päivä kaikin puolin ja nythän pääsin tosiaan ekan kerran itse kokeilemaan 'uutta' mustangia ja kyllähän se istui todella nussakasti. Tietty leveyttä hiukkasen liikaa, mutta eiköhän sekin järjestetä taljoilla sun muilla kuntoon! Pahoittelut tekstin pituudesta ja 10p sulle joka jaksoit lukea koko stoorin :)