On jo hetken aikaa pitänyt kertoa teille blogin lukijoille, että Louna on myynnissä.
Jotenkin ilmoituksen teko itsessään tuntui helpolta, mutta tänne kertominen vaikealta.
Meillä on viime aikoina sujunut Lounan kanssa kaikki hyvin. Se kävelee taas rauhaksiin kaula pitkällä maastossa eikä hypi pompi pystyyn. Keskiviikkona kokeiltiin myös pitkästä aikaa juoksutusta, ja se meni todella mahtavasti! Neiti nautti, kun pääsi lomailun ohessa päästelemään paineita piitkässä liekassa.
Ei ollut uhoomisesta merkkejäkään. Tietysti tässäkin saattoi vaikuttaa se, että ympärillä oli kaunis vihreä pelto ja rauhallinen maalaismaisema, eikä kenttä ja kerta viikkoon tapahtuva- juoksutus. Pari kertaa L yritti kaahasta pysähdyksiin itsensä, kasvot minua kohti, mutta annoin mennä ja juoksin kuin raivotautinen Lounaa päin, ja samassa kun tilanne oli ohi, kehuin ja muutin olemukseni vakaaksi. Se tepsi siis. Eikä kokeillut sen jälkeen kuin kerran enään. Hyppäsi pystyyn, mutta minä mokoma olin ovelampi juoksutusraipan kanssa ja pääsin kiertämään selän taakse.
Olen nykyään ihan eri ihminen toimiessani sen kanssa, kuin meidän rotkon pohjolla- ajanjaksolla, mutta siltikin minusta tuntuu nyt siltä, että olisi mukava saada vielä enemmän nautintoa tuosta ihanasta harrastuksesta ja entisestä elämäntavasta. Jos pystyisin pitämään hevosta/hevosia omassa pihassa, niin en usko että päästäisin Lounaa pois silmistäni. Mutta kun on vaan pakko. Nyt olisi yksi mielestäni pätevä ehdokas tulossa keskiviikkona (eli huomenna, miten niin olen päivistä sekaisin?) katsomaan neitiä ja saa nähdä miten käy.
Toinen puoli minusta toivoo innoissaan, että Lounan ja naisen kemiat kohtaisivat ja tamma saisi hyvän kodin. Mutta taas toisaalta, tieto siitä että Louna oikeasti olisi lähdössä, riistää rintaa ikävästi. Tässä vaiheessa alkaa taas puntaroimaan asioita. 'Mutta kun se on... ' 'Mutta kun ja entä jos' Uskon nyt siltikin, että olisi parempi meidän molempien kannalta päästä touhuamaan uusien hevosten/ihmisten kanssa asioita. Jospa vaikka tamma menisikin vain pitkäaikaiseen ylläpitoon ja tulisi vanhuudenpäiviä viettämään vielä joskus takaisin omaan talliini? Kuka tietää. Yritän nyt kasata itseni ja pitää viikot työntäyteisinä, mikä ei näytä ollenkaan vaikealta tehtävältä näin btw.. Ja pitää myös teitä lukijoita ajantasalla tilanteesta.
Moni muukin on nyt varsinkin 3 viime päivän aikana ottanut yhteyttä Lounasta, mutta katsotaan nyt mitä keskiviikko tuo tullessaan..
Yläpuolella pari seko-pätkä-videota keväältä. Suosittelen katsomaan ilman ääniä, en ole niin tekniikan ihmelapsi, että saisin mykistettyä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti